Siirry sisältöön

Valajärven ja Pro Valajärvi ry:n historiaa

Vuonna 1959 järven luusuassa eli nykyisen padon luona tehtiin luvaton ojitus, jonka
tarkoituksena oli ilmeisestikin kuivattaa koko järvi viljelysmaaksi. Järvi valuikin lähes kuiviin,
onhan tästä lähes 7 metrin korkeusero Nuutajärveen. Onneksi tuo hanke saatiin silloin
torjuttua ja rakennettiin ns. ruuhipato korkeuteen 106.90 metriä merenpinnasta. Mitään
maapengertä ei tuolloin vielä ollut.

Pikkuhiljaa vedenkorkeus tuohon tasoon vakiintuikin mutta kovin matalan järven
ongelmana oli sen voimakas ruohottuminen ja vedenkorkeuden vaihtelu. Tilannetta
koitettiin korjata aika ajoin padolle luvattakin asetetuilla puisilla korotuksilla ja kävipä ihan
virkavaltakin näitä virityksiä muutamaan otteeseen padolla purkamassa. Lopulta kuitenkin
korkeus saatiin hieman nousemaan mutta siis vain epävirallisesti. Vedenkorkeus taisi
tuolloin parhaimmillaankin olla vain hieman yli 107 tason. Järveä koitettiin pitää avoimena
erilaisin toimin mutta huonolla menestyksellä. Järveä peitti lähes yhtenäinen ruohomatto ja
mm. viehekalastus oli tuolloin lähes mahdotonta. Myös laaja kalakuolema koettiin talvella
2003 matalan järven jäädyttyä pohjiaan myöten. Jäiden sulettua rannat olivat täynnä
kuolleita kaloja ja niitä siivottiin kärrykuormittain pois ja haju oli sen mukainen. Onneksi
nyttemmin esim. rantaruoppausten syvänteet ja vedenkorkeuden nosto tämän toistumisen
toivottavasti estävät.

Vuonna 2000 vapaamuotoisessa Valajärviyhdistyksessä oli mukana ehkä 5-6 aktiivia.
Toimikunta lähinnä keskusteli ja koordinoi järven hoitotöitä ja kommentoi kalanistutuksia.
Järveen on vuosien mittaan istutettu mm. siikaa, lahnaa, kuhaa ja jopa rapuja vuonna 2004.
Kalaston hoidosta ja istutuksista voi edelleen esittää toiveita yhdistyksen kautta
kalastuskeskukselle.

Valajärvitoimikuntaa lähestyttiin vuonna 2005 ukaasilla Länsi-Suomen
ympäristölupaviranomaiselta, että Valajärvellä on ryhdyttävä toimiin vakiintuneen
vedenkorkeuden vahvistamiseksi eli toisin sanoen käynnistettävä lupaprosessi
vedenkorkeuden nostamiseksi. Ellei työhön ryhdytä uhattiin vedenkorkeus laskea tuohon
viralliseen korkeuteen 106.90 merenpinnasta. Vedenkorkeus oli tuolloin ehkä korkeintaan
107.10 näiden luvattomien ruuhipadon ”korotussarjojen” ansiosta.
Tuumasta toimeen ryhdyttiin heti ja selvittelemään mitä tällainen hanke vaatisi ja mitä se
tulisi maksamaan. Pian selvisi karu totuus ja hankkeen koko laajuus. Lupahakemusta varten
piti laatia tarkat laskelmat ja suunnitelmat sekä kerätä kaikilta rannanomistajilta suostumus.
Vesialueen pääomistaja eli Urjalankylän osakaskunta saatiin toimimaan luvan virallisena
hakijana. Koko kesä 2006 kerättiin aineistoa ja suostumuksia ihan mökeillä ovelta ovelle
kiertämällä ja postitse tavoittelemalla sekä aina välillä valitun suunnittelutoimisto
Vessmanin henkilöitä soutuveneellä kuskaamalla ja rantoja kiertämällä. Lyhyessä ajassa piti
tavoittaa n. 50 järviosakasta sekä valtaosa tämän yhteisrannan n. 50 osakkaasta.

Tähän vaiheeseen kului kaikkine haasteineen parisen vuotta. Tänä aikana piti pohtia myös
mm. patohankkeen rahoitusta ja kuka tuon esitetyn maapenkan ja padon rakentaisi jne.
Vessmanin n. 8000 € arvoiset suunnitelmat valmistuivat 2006. Lupahakemus
ympäristölupavirastolle jätettiin vuonna 2007 ja päätös sai lainvoiman alkuvuonna 2010.
Epävirallinen Valajärvitoimikunta muuttui viralliseksi Pro Valajärvi ry:ksi 20.1.2008, jotta EU
tukia voitiin hakea. Yhdistyksen alkupääoma oli silloin 464,54 €.
EU tukea saatiin n. 60 000 € suuruiselle hankkeelle, jossa Valajärven vedenkorkeus
virallistettiin nykyiselle kompromissina neuvotellulle tasolle 107.30 korkeudelle. Isoon
hankkeeseen joutui muutama osakaskin rahaa lainaamaan, jotta se saatiin toteutettua.
Työt padolla aloitettiin talvella 2010 kaatamalla puut koko patouran ja maapenkan tieltä.
Varsinaisen maanrakennusurakan voitti kilpailutuksen kautta Kajantola Oy ja työ sujui
monien vaikeuksien kautta kuitenkin ihan aikataulussa hyvinä pakkastalvina vuosina 2011-
2012. Tarvittava iso maa-ainesmäärä saatiin pääosin tuosta yhteisalueen kuopasta
Valontien varrelta lähes ilmaiseksi.

Talvella 2021 toteutettiin maapenkan ja padon kunnostushanke, ruoppaukset sekä
niittoveneen hankinta. Tämä projekti sujuikin jo lähes vanhalla rutiinilla ja oli kooltaan
huomattavasti pienempi, vain 10 000 €. Tuolloin ajateltiin, että tämän kokoluokan
hankkeita ei enää tarvitsisi järvellä toteuttaa, vaikkakin hoitotyö pienimuotoisena jatkuu
varmasti aina. Erityisesti uuden niittoveneen hankinta on osoittautunut onnistuneeksi.
Saimme jälleen loppuvuodesta 2022 jobinpostia, kun omistustaan vaihtanut Valajärven
Kartanon uusi isäntä oli tehnyt valvontailmoituksen Pirkanmaan ELY keskukselle padon
maapenkan ylivuotojen aiheuttamasta väitetystä vettymishaitasta suometsilleen. Padolla
pidettiin jälleen katselmusta ELYn johdolla tammikuussa 2023 ja tarkastuksen tuloksena ELY
vaati yhdistystä korjaamaan vuotokohdat ja jatkamaan penkan pituutta välittömästi
täytäntöönpanon uhalla. Hallitus päätti sitten kireän aikataulun vuoksi toteuttaa vaaditut
maapenkan korjaustoimenpiteet tällä kertaa omana talkootyönä ilman ulkopuolista tukea ja
töihin ryhdyttiinkin ripeästi. Hanke oli jälleen todella vaativa ja edellytti monelta tekijältä
venymistä ja lomien ja viikonloppuvapaiden uhraamista yhteiseksi hyväksi.

Nyt vuonna 2024 pato on suunnitelmien mukaisessa pituudessaan ja toimii ELY-keskuksen vaatimusten
mukaisesti. Kesäisin patoaluetta huolletaan ja tehdään kunnostustöitä tarpeen vaatiessa.
Puhdas vesi ja rauhallinen ympäristö on meille etuoikeus mutta sitä ei saa koskaan pitää
itsestään selvänä asiana.

Kirjoittaja on Pro Valajärvi ry:n perustajajäsen Risto Rantala.